Mitä jouluevankeliumilla tarkoitetaan
Jouluevankeliumi Raamatussa tarkoittaa Jeesuksen syntymään liittyvää raamatunkertomusta. Nimityksellä viitataan usein joulun aikaan luettavaan Luukkaan tekstiin. Syntymää koskevaa aineistoa on kuitenkin myös Matteuksen evankeliumissa. Nimityksen merkitys riippuu siitä, puhutaanko tutusta lukutekstistä vai syntymäkertomuksista laajemmin.
Jouluevankeliumin merkitys
Jouluevankeliumi on nimitys Jeesuksen syntymää käsittelevälle raamatunkertomukselle. Tavallisimmin sillä tarkoitetaan Luukkaan evankeliumin toisen luvun jaksoa, erityisesti kohtaa Luuk. 2:1–20. Tämä rajaus liittyy siihen, että juuri Luukkaan teksti on vakiintunut joulun ajan tutuksi lukukappaleeksi. Sana voi kuitenkin tarkoittaa yleisemmin Raamatun kuvausta Jeesuksen syntymästä, eikä se ole yhden jakeen tai erillisen kirjan nimi.
Kun puhutaan jouluevankeliumin lukemisesta, viittaus tarkoittaa usein tätä Luukkaan jaksoa. Raamatullisesta aiheesta puhuttaessa käsitteen ala voi olla laajempi ja sisältää myös Matteuksen kertomuksen. Siksi ilmaus jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumissa nimeää tietyn tekstin, kun taas jouluevankeliumi yleisnimenä kattaa Jeesuksen syntymään liittyvän kertomusperinteen. Asiayhteys ratkaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan.
Matteus ja Luukas syntymäkertomuksissa
Jeesuksen syntymää käsitellään erityisesti Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Molempien evankeliumien alkuluvuissa on aineistoa Jeesuksen syntymästä ja varhaisista vaiheista, joten Raamatun syntymäkertomuksista puhuttaessa on perusteltua mainita molemmat. Matteuksen evankeliumin ensimmäiset luvut ja Luukkaan evankeliumin ensimmäiset luvut muodostavat kumpikin osan tätä laajempaa kokonaisuutta.
Nimitys jouluevankeliumi ei silti viittaa aina molempiin teksteihin samalla tavalla. Arkisessa ja joulunajan käytössä sillä tarkoitetaan tavallisesti Luukkaan kertomusta, kun taas ilmaus Jeesuksen syntymäkertomus Raamatussa voi sisältää myös Matteuksen osuuden. Näin erotetaan toisistaan yhden tutuksi tulleen tekstin nimi ja laajempi aihe, jota käsitellään kahdessa evankeliumissa. Matteusta ja Luukasta ei siksi pidä käsitteen käytössä sulauttaa yhdeksi tekstiksi.
Luukkaan kertomuksen painotukset
Jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumissa muodostuu kertomusketjusta, joka alkaa Jeesuksen syntymää edeltävistä tapahtumista. Luvussa 2 huomio siirtyy väestönlaskentaan, Betlehemiin ja siellä syntyvään lapseen. Paimenten osuus tuo kertomukseen tiedon enkelin ilmoituksesta ja vierailun seimellä. Syntymäkertomuksen paikka evankeliumin alussa auttaa hahmottamaan, miten sitä edeltävät ja seuraavat jaksot liittyvät kokonaisuuteen.
Tapahtumien eteneminen
Luukkaan luvussa 2 tapahtumat etenevät väestönlaskennan määräyksestä paimenten vierailuun Jeesus-lapsen luona.
- Keisari Augustus antaa määräyksen, että koko valtakunnassa toimitetaan väestönlaskenta. Luukas mainitsee sen tapahtumien taustaksi ja sijoittaa kertomuksen tiettyyn hallinnolliseen aikaan.
- Joosef lähtee Galilean Nasaretista Juudean Betlehemiin, Daavidin kaupunkiin, koska hän kuuluu Daavidin sukuun. Maria matkustaa hänen kanssaan, ja hän odottaa lasta.
- Betlehemissä Marian synnyttämisen aika tulee. Hän synnyttää pojan, esikoisensa, kapaloi hänet ja panee seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
- Paimenten ollessa yöllä kedolla vartioimassa laumaansa Herran enkeli ilmestyy heille. Enkelin ilmoitus kertoo syntyneestä Vapahtajasta ja antaa merkiksi kapaloidun lapsen seimessä.
- Enkelin jälkeen taivaallinen sotaväki ylistää Jumalaa. Paimenten lähdettyä Betlehemiin he löytävät Marian, Joosefin ja lapsen seimestä ja kertovat saamastaan ilmoituksesta.
Paimenten kertoma herättää kuulijoissa hämmästystä, kun taas Maria tallettaa tapahtumat mieleensä. Paimenten paluu päättää jakson ylistykseen ja kiitokseen.
Kertomuksen tekstiyhteys
Syntymäkertomus on Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa, mutta sen kehys alkaa jo evankeliumin ensimmäisestä luvusta. Alkujakso esittelee kertomuksen etenemisen ja Jeesusta edeltävät tapahtumat.
- Johdannossa Luukas kertoo koonneensa tietoja tapahtumista, jotka ovat täyttyneet lukijoiden keskuudessa. Hän osoittaa kertomuksensa Teofilokselle ja tavoittelee tapahtumien järjestelmällistä esittämistä.
- Ennen Jeesuksen syntymää kerrotaan pappi Sakariaasta ja hänen vaimostaan Elisabetista. Enkeli ilmoittaa Sakariaalle, että Elisabet synnyttää pojan, josta tulee Johannes.
- Seuraavaksi enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että hän synnyttää pojan ja antaa tälle nimen Jeesus. Marian ja Elisabetin kohtaaminen yhdistää nämä kaksi syntymää edeltävää kertomusta.
- Johanneksen syntymä ja nimeäminen sekä Sakariaan profetia edeltävät Betlehemin tapahtumia. Näin Jeesuksen syntymän kuvaus liittyy evankeliumin alussa kerrottuun Johanneksen tehtävään.
- Jeesuksen syntymän jälkeen Luukas jatkaa lapsuuskertomusta temppelissä tapahtuvilla kohtaamisilla ja myöhemmin kertomuksella kaksitoistavuotiaasta Jeesuksesta. Luku päättyy kuvaukseen hänen kasvamisestaan.
Ensimmäisen ja toisen luvun kokonaisuus vie lukijan syntymää edeltävistä ilmoituksista Jeesuksen lapsuuden vaiheisiin ja asettaa syntymäkertomuksen evankeliumin alkuosan keskelle.
Matteuksen kertomuksen näkökulma
Jouluevankeliumi Matteuksen evankeliumissa rakentuu ennen kaikkea Joosefin näkökulman ympärille. Kertomus ei keskity vain Jeesuksen syntymään, vaan jatkuu tietäjien vierailuun ja perheen matkoihin. Matteus jäsentää tapahtumat vaiheiksi, joita Joosef saa ymmärtää unissa annettujen viestien avulla. Luukkaan kertomuksessa tapahtumien esitysjärjestys ja painopisteet ovat toisenlaiset.
Matteuksen kertomuksen tapahtumat
Matteuksen kertomuksessa tapahtumat etenevät Joosefin saamien viestien ja Jeesus-lasta uhkaavan vaaran kautta. Keskeiset vaiheet voi hahmottaa tekstin järjestyksessä:
- Maria on kihlattu Joosefille, ja ennen heidän yhteiselämäänsä Joosef saa tietää Marian odottavan lasta Pyhästä Hengestä.
- Joosef aikoo purkaa kihlauksen kaikessa hiljaisuudessa, mutta unessa enkeli kehottaa häntä ottamaan Marian vaimokseen ja nimeämään pojan Jeesukseksi.
- Jeesuksen synnyttyä Betlehemissä itämaan tietäjät saapuvat Jerusalemiin kysymään, missä vastasyntynyt juutalaisten kuningas on.
- Herodes tiedustelee ylipapeilta ja lainopettajilta Messiaan syntymäpaikkaa, kutsuu tietäjät luokseen ja pyytää heitä palaamaan tiedon kanssa.
- Tietäjät löytävät lapsen Marian kanssa talosta, osoittavat hänelle kunnioitusta ja antavat kultaa, suitsuketta ja mirhaa; uni varoittaa heitä palaamasta Herodeksen luo.
- Joosef vie lapsen ja tämän äidin Egyptiin enkelin kehotuksesta; Herodeksen kuoltua perhe palaa, mutta asettuu unen varoittamana Galileaan.
Egyptiin lähtö liittyy Matteuksella Herodeksen aikeisiin, ja paluu tapahtuu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Joosef toimii kertomuksessa perheen suojelijana aina Betlehemin jälkeisiin muuttoihin asti.
Rakenne suhteessa Luukkaaseen
Matteus kehystää syntymäkertomuksen Joosefin kokemusten kautta: hänen ratkaisunsa, unessa saadut ohjeet ja niiden mukainen toiminta kuljettavat kertomusta eteenpäin. Jeesuksen syntymää edeltää evankeliumissa sukuluettelo, ja syntymän jälkeen huomio siirtyy tietäjiin, Herodekseen sekä perheen lähtöön ja paluuseen. Näin syntymä liittyy laajempaan kertomukseen Jeesuksen asemasta ja häneen kohdistuvasta vastustuksesta.
Luukas järjestää aineistonsa toisin. Hän aloittaa kertomuksensa Johannes Kastajan syntymään liittyvistä tapahtumista ja etenee Jeesuksen syntymään, paimenten vierailuun sekä lapsuuden kuvaukseen. Matteuksen ja Luukkaan joulukertomukset eivät siten ole sama tapahtumasarja kahdella eri painotuksella, vaan kummallakin on oma järjestyksensä ja näkökulmansa.
Matteuksen rakenne tekee Joosefin unista kertomuksen käännekohtia, kun taas Luukkaalla tapahtumien etenemistä jäsentävät laajempi alkujakso ja syntymän yhteydessä kuvatut kohtaamiset. Evankeliumien erot Jeesuksen syntymästä näkyvät siten myös siinä, mihin kertomus alkaa ja miten se jatkuu syntymän jälkeen.
Kertomusten yhtäläisyydet ja erot
Jouluevankeliumi Raamatussa muodostuu ennen kaikkea Matteuksen ja Luukkaan syntymäkertomuksista. Niissä on yhteisiä perustietoja, mutta tapahtumien kuvaus ja kertojan painopisteet eroavat. Vertailussa on hyödyllistä erottaa molemmissa teksteissä esiintyvät aiheet niistä henkilöistä ja vaiheista, jotka mainitaan vain toisessa. Myös kertomusten tekstiyhteys vaikuttaa siihen, mitä niiden alussa ja jatkossa painotetaan.
Kertomusten yhteiset piirteet
Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen syntyneen Betlehemissä. Molemmissa Maria on Jeesuksen äiti, ja Joosef liittyy kertomukseen hänen puolisonsa kautta. Kummassakin evankeliumissa lapselle annetaan nimi Jeesus. Nämä ovat kertomusten yhteisiä, tekstistä suoraan todettavia lähtökohtia; ne eivät kuitenkaan tarkoita, että tapahtumat esitettäisiin samoilla yksityiskohdilla.
Molemmissa teksteissä Jeesuksen syntymää kuvataan Jumalan toimintaan liittyvänä: Maria tulee raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta. Kertomukset yhdistävät Jeesuksen myös Daavidin sukuun tai Daavidiin liittyvään asemaan. Matteuksella yhteys näkyy sukuluettelossa ja Joosefille osoitetuissa sanoissa, Luukkaalla muun muassa enkelin ilmoituksessa ja Betlehemiä koskevassa maininnassa. Yhteisiä ovat siis syntymäpaikka, Maria, lapsen nimi ja Daavid-yhteys, mutta nämä aiheet saavat kummassakin oman esitystapansa.
Sisällön ja näkökulman erot
Erot näkyvät erityisesti siinä, kenen kautta tapahtumat kerrotaan, ketkä kohtaavat lapsen ja mihin syntymäkertomus liittyy evankeliumissa.
| Tarkastelukohta | Matteus | Luukas |
|---|---|---|
| Näkökulma ja henkilöt | Joosef on keskeinen: hän saa unissa ohjeita. Itämaan tietäjät etsivät lasta ja vierailevat hänen luonaan. | Maria on keskeinen ilmoituskertomuksessa. Paimenten vierailu ja heille ilmestyvä enkelijoukko kuuluvat syntymäjaksoon. |
| Tapahtumien kulku | Sukuluetteloa seuraavat Joosefin ja Marian tilanne, Jeesuksen syntymä, tietäjien saapuminen sekä pako Egyptiin ja paluu. | Johannes Kastajan syntymää koskevat tapahtumat edeltävät Jeesuksen syntymää. Kertomuksessa seurataan myös paimenten käyntiä ja lapsen viemistä Jerusalemin temppeliin. |
| Tekstiyhteys | Alku sijoittaa Jeesuksen sukuluetteloon. Syntymäkertomuksen jatko kuvaa Herodeksen toimintaa ja perheen siirtymisiä. | Alussa kerrotaan ensin Johannes Kastajan vanhemmista ja syntymästä. Jeesuksen lapsuutta käsittelevä jakso jatkuu temppelissä käynnin jälkeen. |
Matteuksen kertomuksessa painottuvat Joosefin saamat ohjeet, tietäjät ja Herodeksen aiheuttama uhka. Luukas puolestaan asettaa rinnakkain Johanneksen ja Jeesuksen syntymät sekä kuvaa paimenia ja temppelikohtaamisia. Luukkaan ja Matteuksen joulukertomukset eivät siten ole tapahtumien yksityiskohtainen rinnakkaisesitys, vaan kummankin evankelistan teksti etenee oman henkilövalintansa ja asiayhteytensä varassa.
Jouluevankeliumin lukeminen tekstiyhteydessä
Jouluevankeliumia voi tarkastella lukemalla syntymäkertomuksen lisäksi sen ympärillä olevia jaksoja. Näin käy ilmi, miten evankelista rajaa kertomuksen ja liittää sen laajempaan kokonaisuuteen. Matteuksen ja Luukkaan tekstit alkavat eri tavoin ja siirtyvät syntymäkertomuksista eteenpäin omilla rakenteillaan. Lähijaksojen seuraaminen auttaa huomaamaan nämä ratkaisut ilman, että tekstistä tehdään ennalta määrättyjä tulkintoja.
Kysymyksiä tekstin tarkasteluun
Jouluevankeliumin lukeminen rinnakkain sitä ympäröivien jaksojen kanssa auttaa havainnoimaan kertojan valintoja. Seuraavat kysymykset sopivat sekä Luukkaan että Matteuksen tekstiin.
- Kuka kertoo tapahtumat, ja mitä kertoja tietää henkilöiden ajatuksista? Tämä auttaa erottamaan ulkopuolisen kuvauksen henkilöiden puheesta ja heidän näkökulmistaan.
- Mistä jakeesta kertomus alkaa ja mihin se päättyy? Rajojen etsiminen näyttää, mitkä tapahtumat kuuluvat samaan jaksoon ja mitkä avaavat uuden aiheen.
- Mitä edeltävä jakso käsittelee? Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissa luvun 1 alun lukeminen osoittaa, miten syntymäkertomusta edeltävä aineisto valmistaa sen lukemista.
- Mihin seuraava jakso siirtyy? Vertailu Luukkaan luvun 3 alkuun tai Matteuksen luvun 3 alkuun auttaa huomaamaan, miten lapsuuskertomuksesta siirrytään uuteen vaiheeseen.
- Muuttuuko kertojan huomio henkilöstä paikkaan tai tapahtumasta puheeseen? Tällaiset siirtymät auttavat seuraamaan kertomuksen painotuksia ilman, että yksittäistä yksityiskohtaa irrotetaan yhteydestään.
Kysymykset toimivat parhaiten, kun niiden avulla tarkastellaan ensin jakeiden rajoja ja vasta sitten kertojan sanavalintoja. Jakeiden numerointi helpottaa havaintojen paikantamista.
Kertomuksen paikka evankeliumissa
Luukkaan syntymäkertomus sijoittuu laajempaan jaksoon, joka alkaa luvun 1 alusta ja jatkuu luvun 2 loppuun. Evankeliumin alun esipuhe jakeissa 1:1–4 edeltää tätä kokonaisuutta, ja luvun 3 alussa kerronta siirtyy Johannes Kastajaan ja julkisen toiminnan aikaan. Näiden rajakohtien avulla lukija voi seurata, miten kertomus liittyy evankeliumin alkuun ja seuraavaan vaiheeseen.
Matteuksella luku 1 alkaa sukuluettelolla, jonka jälkeen luvut 1–2 muodostavat Jeesuksen lapsuuskertomusten kokonaisuuden. Luvussa 3 näkökulma vaihtuu, kun kerronta siirtyy Johannes Kastajaan. Rajakohtien tarkastelu auttaa erottamaan sukuluettelon, lapsuuskertomukset ja myöhemmän julkisen vaiheen tekstin eri osiksi.
Evankelistojen näkökulmaa voi verrata kysymällä, millaisesta tekstijaksosta syntymäkertomukseen tullaan ja mihin kertomus seuraavaksi johtaa. Luukkaan esipuhe ja Matteuksen sukuluettelo tarjoavat erilaiset aloitukset. Lähijaksot näyttävät rakenteen, mutta kertojan painotukset on perusteltua päätellä itse tekstin sanamuodoista ja järjestyksestä.